Hyvää syntymäpäivää!

Suomen ensimmäinen valokuva 170 vuotta

Henrik Cajander: Nobelin talo, 3.11.1842.  Turun museokeskuksen valokuva-arkisto

Henrik Cajander otti Suomen ensimmäisen valokuvan kotikadultaan Uudenmaankadulta 3.11.1842. Valokuva esittää vastavalmistunutta niin sanottua Nobelin taloa, joka sijaitsi osoitteessa Uudenmaankatu 8. Taustalla siintää Turun tuomiokirkon torni.

Turun piirilääkäri Cajander otti Nobelintalo-kuvan lisäksi myös kaksi muuta säilynyttä daguerrotypia-kuvaa. Toinen esittää Vartiovuorenmäellä sijaitsevaa Tähtitornia, toinen on muotokuva hänestä itsestään (molemmat 1844). Kaikki Cajanderin kolme säilynyttä daguerrotypiaa kuuluvat Turun museokeskuksen kokoelmaan.

Mikä on sinun kotikulmilla tärkeää?

Turun museokeskus kutsuu lapset ja nuoret valokuvaamaan omaa kotikatuaan viikonlopun 2. - 4.11.2012 aikana. Kuvaa sitä, mikä on sinusta kaikkein kiinnostavinta tai tärkeintä, ja lähetä yksi kuva marraskuun 2012 loppuun mennessä sähköpostilla osoitteeseen museokeskus@turku.fi.

Kuvat esitetään verkkonäyttelyssä Turun museokeskuksen internetsivuilla sekä alkukeväästä 2013 sähköisessä muodossa Wäinö Aaltosen museon akvaariogalleriassa. Kuvien yhteydessä ilmoitetaan kuvan ottajan etunimi ja ikä.    Tekstilainaus; Turun museokeskus.

Maailma on muuttunut noista ajoista...nyt kävellään iphone puhelin taskussa ja voidaan ottaa samanlaisia kuvia ja käsitellä ne samantien Instagram-ohjelmalla.
Ympyrä on sulkeutunut.

26.10

                                             Talvi jyrää telaketjuillaan syksyn lehdet...

Talvikausi avattu

Aamulla ensimmäisen kerran auton tuulilasi jäässä ja kuura maassa. Se on siis talvi vai?

Auringonvaloa

Jaa-a, koskahan viimeksi on mollukka taivaalla näyttäytynyt maan matosille, köyhille tien kulkijoille.

Vesisade on yhtäjaksoisesti valunut jo viikkoja yhtäsoittoa talojen kattoilta. Siis hämmästys oli suuri kurkatessa aamulla verhojen raosta pihalle. Outoa valoilmiötä siis pukkasi itäiseltä taivaanrannalta suoraan pupilliin. Niin... luonnollisesti kyseistä valoilmiötä ei tietenkään näe viikonloppuvapaansa aikana, vaan se säästää itsensä tietenkin maanantaille. Sou wot, sanoisi entinenkin mäkihyppääjä ja suuntaisi mononsa kohti ulko-ovea. Päätin siis uskoa hyppylegendaa ja syöksyä rappukäytävään ja kohti ulkona kajastavaa nousevan auringon kajoa...Tästä on hyvä aloittaa työpäivä.

Heijastus veden pinnasta.

Naakat sattuivat samaan kuvaan kun tarkasti katsoo.

12 kuukautta...Lokakuu

Vaalikiertue

Lauantaina pelottelemassa ihmisiä vaalisälällä paikallisessa ostoskeskuksessa. Kyseinen tilanne, kun kuvassa oleva henkilö kiinnittää punaista sydäntä takkiinsa, on vaan mielestäni hellyyttävä.
Kamerakin sattui olemaan sopivasti hollilla tilanteen kiinni saamiseksi...

Vaalikuvaa

No huh...tuli itse ainakin otettua lohjalaisista "hieman" parempia vaalikuvia :-) Saa nähdä, kuinka kauan kyseistä sivustoa pidetään esillä.
Linkki

Syksy

Viikonlopun ruska tarttui hienosti hääparin kuviin. Edellispäivän karmea vesisade oli tauonnut. Lämpötila oli +10C mutta morsian oli sitä mieltä ettei tunnu missään. Hienoa sisuuntumista.

Kahdestoistakuva

Tusina on siis täynnä. Valokuvanäyttely Paratiisin Pilkahdus on saanut viimeisenkin kuvansa. Ajateltiin vaimon kanssa viedä kuvissa looginen vuoden kierto päätökseen. Joten siis kävimme eilen ottamassa syksykuvan. Kuvaustapahtuma alkoi murheellisesti. Auto juuttui mutaan. Siinä ihmeteltäessä, että mitäs nyt, tuttu pariskunta tuli kävelylenkillään kohdalle. Kyllä hävetti. Mies joutui mutaan työntämään autoa vaimoni kanssa irti pälkähästä. Vaimokin pääsi kuittailemaan jälkikäteen oikein näppärästi minun hosumisistani. Että oliko ..lauta pakko ajaa se pirssi ...kele tohon mutaan!!! Erittäin voimauttavaa...

Kuvauspaikaksi oli valittu Lohjan Museon takapiha. Aivan käsittämättömän paljon oli jo lehtiä pudonnut. Näyttelyssähän tämä vanha rautasänky on seikkailut milloin missäkin. Tammisaaressa, Bengtskärissä, Siuntiossa, merellä ja järvellä. Ajatus aina, että olemme kuvissa alasti yhdessä tämän vanhan rautasängyn kanssa. Se on aiheuttanut hieman hymyilyä paikalle osuneissa kulkijoissa. Kuten esimerkiksi keväällä Tammisaaren Ramsholmenilla. Olimme valinneet kuvausajankohdan valkovuokkojen kukkimisen aikoihin. Ei muuta kuin sänky takaluukkuun ja kohti luonnonpuistoa.
Myös paikalliset olivat paikalla luonnon ihmeitä tarkastelemassa. Kuvauspaikkamme oli aivan paikalla kiertävän polun vieressä. Eipä sieltä sängystä voinut muuta kuin iloisesti tervehtiä ohikulkijoita. Hejsan!

Ohessa oleva kuva ei ole näyttelyyn tuleva...ajatus on kyllä sama, mutta itse vielä puutun kuvasta.
Laittelen lähiaikoina Paratiisin Pilkahdus- valokuvanäyttelyn kuvat esille tänne sivuille.